Meidän taloudessa avokkini toimii intohimoisena jukeboksina, kun taas minä kuuntelen sujuvasti lähes kaikkea mitä jukeboksi keksii soittaa, sen sisältöön suuremmin puuttumatta. E. suhtautuu musiikkiin suurella intohimolla, kun taas minulle visualinen maailma on huomattavasti musiikkia tärkeämpi. Pari viikkoa sitten innostuimme kuitenkin molemmat bedyyttilevynsä juuri julkaiseesta Tyttärestä Musiikkinsa on omituinen sekasikiö, jossa yhdistyvät Maj Karman, Viikatteen ja Mana Manan parhaat puolet. Eli vähän rautalankaa, iskelmää, metallia ja karjuntaa höystettynä vetopasuunalla...

Sattumoisin innostustamme seuraavana päivänä poppoo oli keikalla Tampereen klubilla Alamaailman Vasaroiden kanssa, joten päätimme tsekata bändin myös livenä. Ja hyvältähän tuo kuulosti, hieman jäykkää oli ehkä esiintyminen, mutta pistetään ainakin osittain keskiviikon ja puolityhjän baarin piikkiin. Alamaailman Vasarat onnistuivat pitämään mielenkiinnon yllä läpi koko keikan, vaikka kaikki kappaleensa ovat instrumentaaleja. Mitä erikoisimpia pillejä ja torvia kannettiin lavalle, ja pienen&pyöreän ja laihan&hujopin torvi-vuoropuhelu oli hauskaa katsottavaa ja kuunneltavaa.


Molempia menemme varmasti katsomaan uudestaan, ja voipi lämpimästi suositella myös kaikille kavereille :)

-T